Kansalaisaloite Lex Malmi usein kysytyt kysymykset

Lex Malmi, eli viralliselta nimeltään ”LEX MALMI, Laki Helsinki-Malmin lentopaikasta” on kansalaisaloitemuotoinen lakialoite, jolla ehdotetaan Malmin lentopaikkaa koskevan lain säätämistä.

Aloite on kokonaisuudessaan nähtävillä oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-palvelussa, jossa myös aloitteen kannatusilmoitus on mahdollista tehdä sähköisesti.

Kannatusilmoitusten keräys päätettiin sunnuntaina 23.10..

Lex Malmin tavoitteena on, että eduskunta säätää lain, jolla turvataan Helsinki-Malmin lentopaikan säilyminen ilmailukäytössä, lentopaikan oheistoiminnan kehittyminen ja lentopaikan kulttuuriympäristöarvojen säilyminen.

Lex Malmin tavoitteena ei ole estää Helsingin kaupungin asuntotuotantoa eikä saattaa kentän toimintaa maksettavaksi verovaroin.

Helsingin kaupungin tähänastiset, kentän arvon tuhoavat suunnitelmat ja kaupungin haluttomuus keskustella lentotoiminnan ja kentän kulttuuriarvot säilyttävistä vaihtoehtoisista ratkaisuista johtivat tilanteeseen, jossa huolestuneet kansalaiset totesivat Malmin lentopaikkaa koskevan akuutin uhan ja katsoivat tarpeelliseksi pyrkiä turvaamaan kentän arvot ja sen merkityksen Suomelle muilla tavoin. Valtiollisella tasolla säädettävä laki vastaa kentän merkityksen ylikunnallista luonnetta.

Malmin kenttä on tärkeä maakunnista pääkaupunkiseudulle tapahtuville joustaville liikelennoille ja sen merkitys koko Suomen ilmailukoulutukselle on ratkaiseva. Noin 1/6 Suomen kaikista tilastoiduista ilmailun operaatioista tapahtuu Malmilla ja monen lennon toinen pää on maakunnissa. Malmin kenttä on ainoa kansainvälisille, aikatauluttomille lentoyhteyksille käytettävissä oleva lentoasema 150 km säteellä Helsingistä ja sillä on siten suuri merkitys koko maan talouselämän kannalta.

Lex Malmi heijastaa selkeää ja yksiselitteistä kansan mielipidettä joka, yli puoluerajojen ja kautta maan, on yksiselitteisesti Malmin lentokentän säilyttämisen puolella. Tätä osoittaa myös se, että Lex Malmi on Suomen historian toiseksi nopeimmin kannatusta kerännyt kansalaisaloite. Kansallisella (ja jopa kansainvälisellä) tasolla huomattavaa merkitystä omaavan asian kohtalosta päättäminen kuuluu kansallisen tason päätöksentekijöille eikä kunnallisen tason poliitikoille ja virkamiehille, jotka ovat tuhoamassa koko Suomen kannalta merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta ja kokonaisen elinkeinohaaran osaamiskeskittymää ja toimintamahdollisuuksia.

Ei millään tavalla. Aloitteen vireillepanijat ovat täysin sitoutumattomia. Aloite on saanut kannatusta yli puoluerajojen. Aloite ei ole saanut rahallista tukea miltään puolueelta tai puolueilta.

Kentän kannatusta mitanneissa mielipidemittauksissa on tukea Malmin kentän säilyttämiselle löytynyt merkittävässä määrin kaikista puolueista. Hankkeen kummeiksi onkin ilmoittautunut henkilöitä useasta eri puolueesta mutta hanke sinänsä ei kuulu minkään puolueen alaisuuteen eikä hanke tue minkään puolueen toimintaa.

Asunnot ovat tietenkin tärkeitä, mutta monimuotoiseen, kasvavaan kaupunkiin kuuluu myös palveluja ja mahdollisuuksia, jotka parantavat kaupungin saavutettavuutta ja edesauttavat työpaikkojen syntymistä. Lex Malmi ei rajoita Malmin lentokenttäalueen ja sitä ympäröivien alueiden käyttöä enempää kuin se on tarpeen lentotoiminnan jatkumisen turvaamiseksi.

Asuntorakentaminen ja ilmailu eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Helsingin kaupungille on esitetty useampia kansalaisten ja asiantuntijoiden laatimia ehdotuksia vaihtoehdoista, jotka mahdollistaisivat alueella huomattavan – jopa kaupungin suunnitelmia vastaavan laajuisen – asuntorakentamisen lentotoiminnan jatkuessa.

Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan ollut halukas perehtymään näihin suunnitelmiin.

Malmin merkitys ei ole ratkaiseva Helsingin asuntotuotannolle vaikka tällainen kuva on monesti julkisuudessa annettu. Mikäli oletetaan, että vaikkapa 10 000 asukasta jouduttaisiin sijoittamaan jonnekin muualle lentotoiminnan jatkuessa, pitäisi vain noin 1,1%:lle Helsingin asukkaista löytää tämänhetkisistä suunnitelmista poikkeava asuinpaikka – vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin tilanne tulee eteen vain siinä tapauksessa, että Helsingin korkeaksi asetettu asukasmääräennuste toteutuu täysimittaisena, minkä monet ovat kyseenalaistaneet.

Malmin lentoasemalle tehty päivitetty äänitasomallinnus osoittaa, että kentän laita-alueille voidaan ilman lentomelun aiheuttamia esteitä sijoittaa huomattava määrä asuntoja myös lentotoiminnan jatkuessa. Lex Malmi pyrkii nimenomaan mahdollistamaan alueen kehityksen tulevaisuuden tarpeita vastaavasti, ja näihin tarpeisiin kuuluvat alueella sekä asunnot ja työpaikat että kentän ilmailukäyttö.

Esimerkiksi Östersundomissa on toistakymmentä kertaa Malmin verran rakennuskelpoisia alueita. Helsingin kaupunki on merkinnyt ennakoidun asukasmäärän perusteella arvioidun tilantarpeen yleiskaavaan kaksinkertaisena, joten tilaa vaikuttaa löytyvän. Esimerkiksi Jätkäsaaressa ollaan tonttitilaa tuhlaamassa rakentamalla kolmikerroksisia taloja. Nopein tapa lisätä välittömästi asuntotuotantoa olisi rakentaa ylöspäin. Jo viisikerroksisen rakennuksen korottaminen vain yhdellä kerroksella lisäisi asuinpinta-alaa 20 %. Samassa suhteessa säästyisi myös viheralueita. Yleiskaavan voimassaoloaikana (34v.) on hyvää aikaa tarkistaa rakentamista rajoittavia pysäköintipaikkanormeja y.m. siten, että korkeampi ja tiiviimpi, luontoa ja kulttuuriympäristöjä säästävä rakentaminen mahdollistuu. Näiden mahdollisuuksien kartoittaminen ei kuitenkaan kuulu Lex Malmi -hankkeen piiriin.

Kaupungin teettämissä tutkimuksissa (FCG 2015, sivu 44.) on todettu että yleiskaavaehdotuksen mukainen rakentaminen Malmilla ei ole taloudellisesti toteutettavissa. Syynä on kentän alueen syvä, vetinen savipohja, joka edellyttää koko alueen kallista paaluttamista. Mahdollisen, kalliimpia rakennusmateriaaleja vaativan sulfidisaven esiintymistä alueella sekä alueen maaperän pilaantumista ja sen aiheuttamia lisäkustannuksia koskevat tutkimukset eivät (10/2016) ole vielä valmistuneet.

Aloitteen vireillepanijat ovat:

• Kim Korkkula, Rovaniemi
• Mikko Saarisalo, Kirkkonummi
• Juha Krapinoja, Helsinki

Eivät, aloitteen tekijöillä ei ole mitään maa- eikä muitakaan omistuksia tai etuuksia kenttään tai ilmailuun liittyen.

Kansalaisaloitteen valmistelu tapahtui kokonaisuudessaan yhteisöllisesti/joukkoistamalla Facebookissa ja Google Docs:illa. Valmistelutyöhön osallistui yhteensä yli kaksikymmentä henkilöä, eri suuruisilla ja eri aiheita koskevilla panoksilla.

Ajatus kansalaisaloitteesta oli virinnyt muutamaan kertaan Facebook-keskusteluissa viime vuosien aikana, mutta aloitteen konkreettisen lähtölaukauksen voidaan katsoa olevan Kim Korkkulan 4.3.2016 kirjoittama viesti, johon Juha Krapinoja vastasi kutsumalla Kimin vuonna 2015 perustamaansa asiaa käsittelevään ryhmään.

Ajan mittaan asian tiimoilta kertyi yhä enemmän ”pöhinää”, mutta se jäi vain puheiden asteelle, kunnes Kim Korkkula perusti 10.5.2016 uuden ryhmän ja asiaa ryhdyttiin konkretisoimaan systemaattisemmin. Mukaan liittyi yhä enemmän porukkaa (lopulta lähes 100), joista suuri osa toi Google Docs:iin avattuun aloiteluonnokseen oman panoksensa. Suuri osa mukana olleista ei tuntenut toisiaan entuudestaan lainkaan.

Aloitteen kolme vireillepanijaa puhuivat toistensa kanssa ensimmäistä kertaa puhelimessa 16.8.2016, eli vasta noin viikko aloiteluonnoksen valmistumisen ja vireillepanon jälkeen, ja Mikko ja Juha tapasivat toisensa ensi kerran muutamaa päivää myöhemmin, pari päivää ennen ensimmäistä TV-haastattelua (AlfaTV). Kim ei edes ehtinyt tulla Helsinkiin ennen kuin 50 000 kannattajailmoitusta tuli täyteen.

Kyseessä siis todellakin on aloite jonka juuret ovat ”kansan syvissä riveissä”, eikä sillä ole takanaan mitään järjestöä tms. Yhdistystäkään ei ole perustettu, edes jälkikäteen. Ainakaan vielä.🙂

Kyllä, vapaaehtoisten lahjoitusten muodossa. Tämän hetkisen taloudellisen tuen tilanteen voit tarkistaa täältä: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1nfQ8-TKn97Qft8mCukMhw78r_cDZf8_y-9E9sQ3DnEc/edit?usp=sharing

Suurin osa annetusta tuesta on tullut materiaalin muodossa. Yritykset ovat kustantaneet katukampanjointiliivejä, kirjoitusalustoja ja keräyslomakkeita. Aivan ensimmäinen tuki oli kampanjan postilaatikko. Lahjoitetuilla varoilla ostettuja asioita ovat mm. Facebook-mainonta, kampanjaliput ja roll-up-julisteet.

Ei.

Ei ole, me kaikki me teemme tätä vastikkeetta ja omasta tahdosta.

Tämä johtuu olemassa ilmailulain määritelmistä. Arkikielisesti voimme kuitenkin puhua lentokentästä.

Lentotoiminnan luokitusta ”harrasteilmailu” ei virallisesti ole olemassa vaikka sitä onkin paljon käytetty, useimmiten kentän toiminnan merkitystä vähättelevässä tarkoituksessa. Kentän käyttöä tarkemmin kuvaava ja yleisesti käytössä oleva termi on ”yleisilmailu”.

”Yleisilmailu (GA, General Aviation) on termi, joka kokoaa alleen ne moottorilennon osa-alueet, joita eivät harjoita valtio tai yritykset reittiliikenteessä tai liikelennossa (Business Aviation). Yleisilmailu kattaa moottorilennosta loput eli sisältää yksityisomisteiset lentokoneet, lentokonetaksi-tyyppiset charter-palvelut ja monet lentokonetyypit, joita ei ole tarkoitettu kuljetuskäyttöön. Experimental-lentokoneet ja -lentäminen kuuluvat yleisilmailuun.”