Lex Malmi -kansalaisaloite on kerännyt 50 000 kannattajaa ja etenee eduskuntaan

Korjattu 3.10.2016 klo 15:38


Lehdistötiedote: “Lex Malmi -kansalaisaloite on kerännyt 50 000 kannattajaa ja etenee eduskuntaan, kummeiksi ilmoittautunut monia julkisuuden henkilöitä.”


Vapaa julkaistavaksi heti

Lex Malmi etenee eduskuntaan – 50 000 kannattajan joukossa monia julkisuuden henkilöitä
Malmin lentoaseman ilmailukäytössä säilyttämistä puoltava kansalaisaloite on ylittänyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 kannattajan määrän. Ehdotetun lain tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää lentopaikan kulttuuriympäristöarvot.

 

Malmin lentokenttä on kevyen kaluston liikelentojen ja muun yleisilmailun käyttöön parhaiten soveltuva kenttä pääkaupunkiseudulla. Kentän käytöstä vain 10-20% on ollut harrastekäyttöä, ja Malmin lentokenttä on koko maan tasolla olennaisen tärkeä ilmailuun liittyville elinkeinoille.

 

Malmin lentokenttäkokonaisuus on historiallisesti poikkeuksellisen arvokas ja se on saanut rakennettuna kulttuuriympäristönä huomattavaa kansainvälistä tunnustusta. Helsingin kaupungin suunnitelmat tuhota kenttä asuntorakentamiseen vedoten on kohdannut laajapohjaista vastustusta. Lex Malmi pyrkii turvaamaan alueen kehityksen tavalla, joka yhdistää asuntotuotannon, lentotoiminnan ja muun liike-elämän tarpeet. Monet julkisuuden henkilöt ovat ilmoittautuneet hankkeen kummeiksi.

 


Kannatus ylitti odotukset
Lex Malmi keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 allekirjoittajan kannatuksen toiseksi lyhyimmässä ajassa kaikista tähänastisista kansalaisaloitteista. “Tarvittava määrä saatiin kokoon alle kahdessa kuukaudessa. Se on vahva viesti kansan tahdosta”, tiivistää Kim Korkkula, hankkeen vetäjä ja yksi aloitteen vireillepanijoista.

Aloitteen vireillepanijat eivät aio jatkaa kannatusilmoitusten keräämistä täyttä kuuden kuukauden aikaa, vaan painottavat asian viivytyksettömän käsittelyn olevan kaikkien asianosaisten edun mukaista. Aloite toimitetaankin eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. “Katsomme, että aloitteen nopea käsittelyyn saaminen on yleisen edun nimissä tärkeämpää kuin sen kannattajamäärän kasvattaminen mahdollisimman suureksi. 50 000 kannatuksen poikkeuksellisen nopea saavuttaminen puhukoon omaa kieltään kentän säilyttämisellä kansan parissa olevasta vahvasta kannatuksesta.”, toteaa vireillepanija Juha Krapinoja.
Mikko Saarisalo, yksi aloitteen vireillepanijoista ja päävastuuhenkilöstä, on iloinen aloitteen menestyksestä: ”Malmi on koko Suomen asia, yli 50 000 kannattajaa todentaa sen kiistattomasti. Kannatusilmoituksia saapuu joka puolelta Suomea.” Saarisalo muistuttaa myös siitä, miksi asia on tärkeä: ”Malmi on Suomen ilmailuelinkeinojen kulmakivi – sekä nyt tunnettujen että tulevaisuuden innovaatioiden kasvualusta.

Aloitteeseen kerättiin kannatusilmoituksia sekä sähköisesti kansalaisaloite.fi-palvelussa että paperilomakkeille vapaaehtoisten kerääjien toimesta. Aloitteen kannatuksesta noin 40% on kertynyt paperisille lomakkeille. Monet allekirjoittajat kaihtoivat sähköistä allekirjoitusta ja olivat iloisia mahdollisuudesta allekirjoittaa kannatusilmoituksensa käsin. Katukeräyksen suosio löi kerääjät ällikällä. “Usein allekirjoittajista syntyi jono”, toteaa katukeräyksen vastuuhenkilö Maria Holmberg. Hän toteaa ilahtuneena: “Olimme varmoja että tarvittava kannatus tultaisiin kyllä saamaan, mutta se, että se saatiin näin nopeasti, yllätti meidät itsemmekin”.

 

Eduskunnan tämänhetkisilä voimasuhteilla ja kansalaisaloitteen saaman kannatuksen perusteella on aloitteen läpi meneminen eduskunnassa hyvin mahdollista. Juha Krapinoja toteaakin: “Helsingin kaupungin päättäjien tulisi vihdoinkin hyväksyä se tosiasia, että kaupungin alueella on kansan haluama, koko Suomelle arvokas lentokenttä. Kaupungin tulisi yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa pyrkiä kehittämään ratkaisu, jolla saavutetaan paras ratkaisu asuntorakentamisen, työpaikkojen ja ilmailun tulevaisuuden kannalta.



Merkitys maakuntien elinkeinoelämälle ja yhteyksille
Malmi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle, mutta hyvin toimivilla Suomen sisäisillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys ennen kaikkea pääkaupungin saavutettavuudelle maakunnista ilmateitse. “Tulevaisuudessa ketterillä ja toimivilla lentoyhteyksillä on yhä korostuneempi merkitys myös maakuntayrityksille” valottaa “Malmin lentävä tulevaisuus” -reportaasin tehnyt Mika Horelli. Hän myös jatkaa: “Eräskin suomalainen konepajayritys on kertonut, että Malmin olemassaolo vaikuttaa siihen, tehdäänkö seuraavat investoinnit Suomeen vai muualle Eurooppaan. Liiketoimintaa ei voida harjoittaa jos asiakkaat eivät pääse luoksemme”, kertaa Horelli vientiyritysten vetäjien kanssa käymäänsä keskustelua. Toimivat liikenneyhteydet ovatkin globaali kilpailuetu.

 

Sähköilmailu tekee tuloaan
Ilmailu on uuden merkittävän murroksen kynnyksellä. Akku- ja sähkömoottoriteknologioiden kehitys on mahdollistanut aivan uudenlaisia innovaatioita ilmailun puolella. Kehityksen ripeys on verrattavissa siihen kehitykseen, joka tieliikenteessä on jo tapahtunut sähköautojen yleistyessä. Malmin lentokenttä ja sinne kehittynyt ilmailualan osaamiskeskittymä tarjoavat ihanteelliset olosuhteet sähkölentokoneiden ympärille rakentuvien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittymiselle. Lex Malmi pyrkii turvaamaan tämän alan kehitysmahdollisuudet Suomessa.

On täysin selvää, että mikäli Malmin kenttä suljettaisiin, Suomi menettäisi ratkaisevassa määrin mahdollisuuksia olla mukana sähköisen ilmailun globaalissa kehityksessä”, toteaa Mikko Saarisalo.

Lex Malmi vaikuttaa myös nyt vireillä olevaan kaavoitukseen
Lex Malmissa määritellään alueen sallittu käyttötarkoitus, joten sillä on vaikutusta kaavoitukseen. “Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Helsingin kaupungilla pitäisi enää olla valtuuksia jatkaa alueen kaavoitusprosessia ennen kuin Lex Malmi on käsitelty eduskunnassa”, katsoo aloitteen lainsäädäntöpuolesta vastannut Kim Korkkula.

Lakiehdotuksen teksti itsessään on laadittu asiantuntevasti, ja ehdotus perusteltu kattavasti. “Taustalla on myös paljon juridista osaamista”, valottaa Korkkula valmistelutyön taustoja.

 

Lex Malmi ei ole este asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle
Lex Malmi ei rajoita Malmin lentokenttäalueen ja sitä ympäröivien alueiden käyttöä enempää kuin se on tarpeen lentotoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Hiljattain päivitetyn lentokentän äänitasomallinnuksen perusteella lentokentän melualue on pienentynyt merkittävästi Helsingin kaupungin suunnittelutyössään käyttämän vuonna 2003 tehdyn melumallinnuksen jälkeen. Uuden äänitasomallinnuksen mukaisen pienentyneen melualueen myötä kentän laita-alueilta vapautuu merkittävä määrä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita.

 

Niiden asukkaiden osuus, joiden asunnot tulisi sijoittaa muualle lentotoiminnan jatkuessa, on vain alle 1,5 % kaupungin suunnitellusta asukasmäärästä vuonna 2050. Mikäli Helsingin kaupungin esittämät kasvuennusteet eivät toteudu täysimääräisinä, ei Malmin lentotoiminnan jatkumisella ole lainkaan merkitystä Helsingin asuntotuotannon kannalta.

Helsinki suosii matalaa rakentamista. “Jos viisikerroksiseen taloon rakennetaan kerros enemmän, kasvaa asuntotuotanto 20 %”, muotoilee aloitteen vireillepanija Kim Korkkula, joka jatkaa: “Kovinkaan kummoinen matemaatikko ei tarvitse olla ymmärtääkseen, ettei tässä ole kysymys asuntotuotannosta.” “Samassa suhteessa säästyy myös esimerkiksi viheralueita”, hän myös muistuttaa.

 

Poikkeuksellisen arvokas historiallinen kohde
Juha Krapinoja Lex Malmi -ryhmästä muistuttaa Suomelle ja suomalaisille tärkeästä kulttuurihistoriasta: ”Malmi kuuluu maailman kulttuuriperinnön arvokohteisiin. Malmin kaltaisen, laajaa kansainvälistä tunnustusta saaneen kokonaisuuden tuhoaminen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä olisi kansallinen häpeä eikä se todellakaan olisi omiaan kasvattamaan Suomen kansainvälistä mainetta kulttuuria ja perinteitään arvostavana maana.

 

Europa Nostra nimesi Malmin lentokenttäkokonaisuuden yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta, ja valintaa olivat tekemässä samat henkilöt, jotka vastaavat myös kohteiden valinnasta UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle. Heidän mielestään Malmilla olisi, osana Helsingin olympiakisoihin rakennettua kokonaisuutta, hyvät mahdollisuudet tulla huomioiduksi valittaessa UNESCO-kohteita.

On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa Helsingissä voisi olla kaksi maailmanperintökohdetta”, toteaa Juha Krapinoja.

 

Lex Malmilla tukenaan laajapohjainen joukko poliitikkoja ja tunnettuja suomalaisia vaikuttajia.
Lex Malmin kannattajiksi on ilmoittautunut jo lukuisia nimekkäitä kummeja kulttuurin, teollisuuden, ilmailun ja politiikan piireistä. Ensimmäisten joukossa mukaan tullut Petteri Koponen on vakavana: ”Malmin lopettaminen on Helsingin kaupungilta ja valtiolta erittäin lyhytnäköistä: tulevaisuuden ilmailuratkaisut aina droneista lentäviin ‘autoihin’ hyötyisivät Malmista, mikäli aluetta kehitetään kaikenlaisen ilmailun keskukseksi ja olemassa olevaa ilmailuosaamista ei tuhota. Maailmalla edetään ilmailussa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mitä Suomessa nyt tapahtuu; ei ole järkevää luopua strategisesti arvokkaasta voimavarasta juuri, kun sen arvo alkaa nousta.”.

 

Kaikki kummit ja kommentit löytyvät sivulta https://lexmalmi.fi/kummit/

 


Lex Malmia voi edelleen kannattaa oikeusministeriön kansalaialoite.fi-palvelussa.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106

 



Lisätietoja:
LEX MALMI -kansalaisaloite
Kim Korkkula, 040 021 4181, kim.korkkula@lexmalmi.fi
Juha Krapinoja, 050 626 39, juha.krapinoja@lexmalmi.fi
Mikko Saarisalo, 050 486 0145, mikko.saarisalo@lexmalmi.fi

 

Viitelinkit



Kannatuksen kehityskäyrä ja graafi

 

“Malmin lentävä tulevaisuus” – reportaasi, Newsbrokers Oy
Malmin lentokentän päivitetty äänitasomallinnus:

 

Lex Malmin tukijan, toimitusjohtaja Tatu Niemisen kannanotto sähköilmailua koskien: https://lexmalmi.fi/2016/09/28/sahkoinen-lentaminen-mullistaa-ilmailun/

 

Hallituksen tekemä päätös korvaavan kenttää koskien edelleen voimassa:

 

Europa Nostra valitsi Malmin yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta:



– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s