Asiantuntijalausunto: Lauri Vänskä & Yrjö Kuronen

Olemme seuranneet viime vuosina huolestuneina Helsinki-Malmin lentoaseman tapahtumia. Lentoaseman alueen kaavoittaminen ja rakentaminen asuntotarkoituksiin on mielestämme valtava virhe ja samalla suurta tuhlausta mm. seuraavilla perusteilla:

1. Malmin lentoaseman toiminnan lopettaminen

Malmin lentokentän alueen ottaminen asuntotarkoituksiin edellyttää, että ensin pitää tuhota historiallinen, Suomen ensimmäinen, korvaamattoman arvokas, 80 vuotta vanha lentoasema, jonka rakentamisen hinta uuteen sijaintipaikkaan (= jälleenhankintahinta) on arviolta n. 30-50 M€. Malmin lentoasema on sananmukaisesti korvaamaton, sillä runsaan 40 vuoden aikana sille ei ole löytynyt korvaavaa sijaintipaikkaa lukuisista selvityksistä huolimatta. Valtio on aiemmin pitänyt korvaavaa sijoituspaikkaa ehtona sille, että se luovuttaisi Malmin takaisin Helsingille asuntokäyttöön, mutta kevään 2014 jälkeen luopunut tästä ehdosta.

Vuonna 2011 liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi laajan selvityksen Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdoista ja siihen mennessä tehdyistä selvityksistä. Malmin lentoasemalla oli lento-operaatioita (nousuja ja laskeutumisia) v. 2003–2009 vuosittain n. 80 000–100 000 kpl/v. Selvityksen mukaan ”Helsinki-Malmin lentotoiminnasta 70–80 % on koulutuslentoja ja niihin liittyviä harjoituslentoja. Lentoasema on Suomen tärkein lentokoulutustukikohta. Helsinki-Malmin lentoasemalla toimii yhdeksän tilauslentoyritystä sekä neljä ilma-alusten huolto- ja korjausyritystä. Lentokoulutusta antaa kuusi yritystä. Lisäksi siellä on 10 lentokerhoa sekä neljä kuumailmapallokerhoa.”

Ilmailuhallituksen (1972–1990) ja Ilmailulaitoksen aikana (1991–2009) Malmin lentoasemaa ja sen infrastruktuuria pyrittiin kehittämään mahdollisuuksien mukaan ja lentoaseman tärkeä merkitys Suomen ilmailulle tunnustettiin ja otettiin huomioon. Finavia Oyj:lle Malmin lentoaseman merkitys näyttää olleen vuoden 2011 jälkeen aika vähäinen.

Helsingin kaupungin ajama 17 vuoden rakennuskielto Malmin lentoaseman alueella kestää 23.8.2018 asti. Se on käytännössä estänyt Malmin lentopaikan kehittämisen. Samalla Malmin lentoaseman toiminta on hiipunut ja mm. lento-operaatioiden määrä on laskenut.

Ehjää ja toimivaa lentokenttää ei kannata rikkoa ja lopettaa, kuten nyt on käymässä. Jos Malmin lentoaseman toiminta lopetetaan, uutta ei luultavasti koskaan enää rakenneta. Helsinki olisi Euroopan ainoa pääkaupunki, joka haluaa lopettaa toimivan lentokentän, jota voitaisiin tulevaisuudessa kehittää, kuten Citykenttiä kehitetään Euroopan suurkaupungeissa ja muuallakin.

2. Lentokenttäalueen rakennettavuus

Rakennettavuus 1935:

Tattarinsuon laaja alue valittiin v. 1935 Helsingin lentoaseman sijoituspaikaksi, koska silloin katsottiin, että asuin- tai muiden rakennusten rakentaminen pehmeälle turve- ja savikkoalueelle tulisi kohtuuttoman kalliiksi ja olisi lähes mahdotontakin. Lentokentän sijoituspaikaksi alue soveltui kuitenkin hyvin. Malmin lentoaseman vihkiäistilaisuuden yhteydessä julkaistussa juhlakirjassa (15.5.1938) todetaan mm. seuraavaa: ”Myös rakennusteknilliseltä kannalta on Tattarinsuon alue osoittautunut erittäin sopivaksi lentokenttäpaikaksi. Aluetta peittävä lämpöä eristävä turvemultakerros, joka estää pakkasen ja roudan tunkeutumisen savikerrokseen, on mitä arvokkain luonnon tarjoama etu. Luonto on tässä itse suorittanut osan lentokenttätyöstä ja säästänyt rakentajalta suuria vaivoja ja kustannuksia.”

Rakennettavuus 2016:

Destia Oy on tehnyt Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Malmin kenttäalueen rakennettavuus- selvityksen (18.12.2015). Sen mukaan kenttäalueen maaperä on pääosin pehmeää savea, jonka pinnassa on ohut kuivakuorikerros. Paikoin kuivakuori puuttuu kokonaan ja maaperän ylin kerros on savista liejua tai turvetta. Turve- ja kuivakuorikerrosten alapuolella on keskimäärin noin 5–8 metrin paksuinen kerros liejuista savea/savista liejua. Syvimmät pehmeät savikerrokset ovat jopa 25–30 metriä.

Alueelle suunniteltujen rakennusten pihojen, katujen ja teiden, puistojen, putkijohtokaivantojen jne. maapohja on ennen niiden rakentamista vahvistettava mittavien pohjanvahvistustoimien avulla. Tämä tapahtuu ns. pilaristabiloinnilla, jolloin savi- ja liejuiseen maapohjaan lisätään kalkki- ja sementtipohjaista sideainetta. Stabilointikoneen kaira (halkaisijaltaan 60-70 cm) porataan maahan 1×1 metrin ruudukkoon tarvittavaan syvyyteen asti, jonka jälkeen kairaa nostettaessa sideainetta syötetään maahan samalla sitä sekoittaen. Sideaineen reagoidessa maaperän kosteuden kanssa muodostuu lujittuvia sylinterimäisiä pilareita, jotka lisäävät pohjamaan kantavuutta ja vähentävät haitallisia painumia. Syvillä (>15 m) pehmeikköalueilla käytetään paalulaattoja (teräsbetonipaalut ja –laatat).

Nämä esi- ja pohjarakennustyöt on tehtävä ennen kuin varsinaiset talonrakennustyöt ko. alueille voidaan aloittaa. Destian mukaan näistä kustannuksista vastaa Helsingin kaupunki, jolle nämä kustannukset olisivat lähes 300 M€. Helsingin kaupungin maksettavaksi tulevat esi- ja pohjarakennuskustannukset ovat lähes yhtä suuret, kuin 10 vuotta sitten valmistuneen Helsinki-Lahti oikoradan kaikki rakennuskustannukset yhteensä, n. 330 M€.

Destia ei ole selvittänyt sulfidisavien esiintymistä ja niiden rikkipitoisuutta Malmin kentän maaperässä, mutta suosittaa tämän selvittämistä. Saven korkea sulfaattipitoisuus voi aiheuttaa kustannuslisäystä pohjanvahvistus- ja perustuskustannuksiin. Sen lisäksi sulfidisavet voivat aiheuttaa ympäristöriskin esi- ja pohjarakennustöiden yhteydessä, jolloin koko alue myllätään ja sekoitetaan perinpohjaisesti. Jos sulfidisavet joutuvat hapen kanssa tekemisiin ja hapettuvat sulfaateiksi, sen seurauksena pohjavesi hapettuu ja vapauttaa saven kiillemateriaaleista alumiiniyhdisteitä. Vesistöön joutuessaan nämä yhdisteet saattavat tappaa kalat ja muut eliöt purkuvesistössä.

Kaikki pehmeikköalueille suunnitellut rakennukset on paalutettava teräsbetonipaaluilla, joiden pituus vaihtelee 6–25 m. Näistä kustannuksista vastaavat ko. talojen rakennuttajat ja omistajat. Destian selvityksessä ei ole arvioitu rakennusten paalutus- ja perustamiskustannusten kokonaismäärää.

Malmin lentokenttäalueen ”suohon upotettavalla n. 300 M€ rahamäärällä” saataisiin kokonaan valmiiksi ainakin n. 1 000–1 500 asuntoa kantavalle maapohjalle rakennettuna. Hyvää rakennusmaata on Helsingissä vielä yllin kyllin, sillä vain n. 15% kaikesta maa-alasta on rakennettua (taloja, katuja, teitä, puistoja, golf –kenttiä jne.) Jos kentän pääkiitotien alue reuna-alueineen säilytettäisiin edelleen lentotoimintaa varten, suurin osa em. 300 M€ kustannuksista säästyisi ja samalla pelastuisi myös lento- aseman toiminnalle tarvittava infrastruktuuri.

3. Malmin lentoaseman tuhon tie

Malmin lentoaseman tuhon tie alkoi konkretisoitua maaliskuussa 2014, jolloin Jyrki Kataisen six-pack -hallituksen kehysriihessä syntyi päätös Helsinki-Malmin lentoaseman siirtämisestä Finavia Oyj:n ylläpitovastuun ulkopuolelle. Samalla valtio päätti luopua Helsingin kaupungin kanssa keväällä 1935 tehdystä lentoaseman alueen vuokrasopimuksesta viimeistään vuoden 2016 aikana, vaikka alkuperäinen vastikkeeton vuokrasopimus olisi jatkunut luopumispäätöksestä alkaen vielä yli 20 vuotta aina 10.5.2034 asti. Kehysriihen päätös perustui linjauksiin pääkaupunkiseudun asuntotuotannon tehostamiseksi. Siitä olivat sopimassa mm. Helsingin kaupunki, ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö sekä Finavia Oyj.

Malmin lentoaseman tuhon tietä seuratessamme olemme ihmetelleet, miksi liikenne- ja viestintäministeriö ja Finavia Oyj ovat olleet mukana hyväksymässä Suomen toiseksi vilkkaimman lentoaseman ja Helsingin ainoan lentoaseman tuhoamisen. Viime vuosien vähättelevät lausunnot Malmin lentokentästä ”vain harrasteilmailun käytössä” ovat totuudenvastaisia, sillä Helsinki-Malmin lentotoiminnasta 70–80 % on ollut koulutuslentoja ja niihin liittyviä harjoituslentoja. Harrasteilmailun osuus on ollut vain n. 10-15% Malmin operaatioista.

Maailmassa on tälläkin hetkellä huutava pula lentäjistä. Malmilla on koulutettu uusia lentäjiä vuosikymmeniä ja niin voitaisiin tehdä edelleenkin, jos lentoaseman toimintaa ei lopetettaisi.

4. Lopuksi

Malmin lentoasemaa puolustettiin kunniakkaasti ja onnistuneesti talvi- ja jatkosodan aikana 1939- 1944, vaikka se oli sodan alusta alkaen Neuvostoliiton pommituslentojen pääkohde Helsingissä. Helsingin aluetta pommitettiin jatkosodan aikana suurpommituksilla, jotka olivat samaa suuruusluokkaa Saksan Dresdenin pommitusten kanssa toisen maailmansodan lopussa, helmikuussa 1945.

Helsinki ja Malmin kenttä säilyivät kuitenkin lähes ehjinä, josta kiitos kuluu pääkaupunkiseudun ilmatorjunnalle ja Malmin kentältä operoineille torjuntahävittäjille. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto ei pystynyt n. 75 vuotta sitten tuhoamaan Malmin lentoasemaa, mutta nyt se näyttää toteutuvan Helsingin kaupungin ja valtion yhteistuumin.

Tasavallan presidentti Kyösti Kallio piti Helsingin lentoaseman vihkiäisissä 15.5.1935 juhlapuheen, jonka lopussa hän esitti seuraavan toivomuksen:

”Tämä kolmen vuoden aikana rakennettu asema osoittaa, millä asteella on meidän rakennustekniikkamme ja me toivomme hartaasti, että tulevat sukupolvet pitävät huolen sen hoidosta ja ajanmukaisuudesta, ettei sen puutteiden tähden yksikään onnettomuus tulisi himmentämään sen mainetta. Kannustakoon tämä Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välinen yhteistoiminta toisia paikkakuntia hankkimaan myös keskuuteensa lentoasemia tämän nopean liikennemuodon tukikohdiksi.”

Presidentti Kyösti Kallion toivomukset v. 1935 olivat viisaita ja varteen otettavia myös nykyisille Helsingin kaupungin ja valtion päättäjille. Kehitys ei ole valitettavasti toteutunut Kyösti Kallion toivomusten mukaisesti, vaan se näyttää menevän täysin päinvastaiseen suuntaan.

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan vielä ole menetetty. LEX MALMI –kansalaisaloitteen avulla Malmin lentokentän suojeluhanke saadaan vielä eduskuntaan, jossa sitä tultaneen käsittelemään asianmukaisesti. Nyt on tärkeintä saada kerätyksi yli 50 000 kannatusta LEX MALMI –kansalaisaloitteelle. Toivottavasti loppukiri vielä puuttuvan kannatuksen saamiseksi onnistuu mahdollisimman pian!

Lauri Vänskä
Dipl Ins, rakennusneuvos
Ilmailulaitoksen varatoimitusjohtaja (eläkkeellä)

Yrjö Kuronen
Dipl Ins, llmailulaitoksen apulaisjohtaja (eläkkeellä)

6 thoughts on “Asiantuntijalausunto: Lauri Vänskä & Yrjö Kuronen

  1. KATSE TULEVAISUUTEEN

    Kahdenkymmenen vuoden kuluttua ihmetellään kykyämme hahmottaa tulevaisuutta ja sitä, mikä on kansakuntamme etu. Helsingin kaupungilla ei todennäköisesti ole varaa eikä haluakaan rakentaa merelle satoja miljoonia euroja maksavaa lentokenttää tai -asemaa Japanin ja Hong Kongin malliin kun Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetti aikanaan täyttyy ja jos Helsinki-Malmin lentokenttä nyt tuhotaan.
    Haluttaessa GPS perusteiset lentomenetelmät mahdollistaisivat jo nykyään mittarilentomenetelmät jotka eivät aiheuta konfliktia Helsinki-Vantaan raskaan liikenteen kanssa.

    Tulevaisuuden visiossani kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Helsinki-Malmin kaltaiselta lentoasemalta pystytään lentämään keskikokoisilla sähkö- tai hybridiliikennekoneilla Välimerelle asti.
    Kuka olisi uskonut vielä viime vuosituhannen puolella että lähes jokaisella on henkilökohtainen älypuhelin tai että sähköauto on jokapäiväinen varteenotettava kulkuväline?

    Poliitikot ihmettelevät suosionsa ja uskottavuutensa hiipumista. Kähmintä Helsinki-Malmin ympärillä ei varmasti luottamusta lisää. Onneksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa vaaleissa.

    Toivon että päättäjät nostaisivat katseensa älylaitteistaan, käyttäisivät omaa älyään ja säilyttäisivät Helsinki-Malmin ilmailukäytössä myös tuleville sukupolville. Ilmailukäyttöön Helsinki-Malmi on tarkoitettu ja siihen se parhaiten soveltuu.

    Tykkää

  2. Todella hyvä ja asiantunteva kirjoitus! Toivottavasti kaupugin päättäjätkin lukisivat tämän ja miettisivät uudestaan mikä merkitys Malmin kentän säilymisellä olisi kaupungille. Ainakaan tiedon puuttesta ei pitäisi olla kiinni, niinpaljon on muutaman vuoden aikana factatietoo kaupungille toimitettu jos vain viitsivät kaikkeen tutustua.

    Tykkää

  3. Suurkiitos asiantunteville kirjoittajille!
    On hienoa, että asioista kirjoitetaan vielä tyyllikkään kiihkottomasti, asiantuntevuuteen panostaen.
    JLo -nuorena Malmin Lentoasemalla paljon aikaa viettänyt entinen stadilainen vanha-ajoneuvoharrastaja.

    Tykkää

  4. .On suuri kunnia saada tietoa mm Kyösti Kallion toiveesta ja toimia toiveen mukaan.suuri tietomäärä rä ja tutkimukset asiasta tuo ilmiselvästi esille ettei se kuten monet iäkkäämmät tietävätkin ole alue
    Jonne asuntotuotantoa kannattaa tehdä.Homealtistuneita kokonaisia sairaita perheitä jo hyvin kun on tiedossa,on suorastaan edesvastuutonta antaa asuntorakennuslupaa alueelle.Kustannuksia mahdollisesti syntyisi vielä muitakin,joista päättäjät tietääkseni eivät ole maininneet.Tätä seurataan jo ympäri maailman.
    Nyt tuli tuli erinomainen asiantuntija/tutkimuslausunto.Ylpeynä tuli luettua .Kiitos teille tekijöille,

    Tykkää

  5. Kiitos Lauri ja Yrjö
    Lasunto fakta tietoa ei hihasta vedettyä.
    On se valitettavaa että vanhalla perinteellä ei ole mitään arvoa .Finavian tappiolla olis voitui pyörittää toimintaa monta vuotta. Kaikki ei ole rahasta kiinni arvot ja perinteet velvoittaa myös nykypäivän päättäjiä.
    Lennonjohtajana Malmilla vuoteen 2000
    Matti Passinen

    Tykkää

  6. Tahantaan ei oo mitaan lisattavaaa !nain se on!Jarmo Salmela

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s