Helsingin kaupungin teettämä uusi selvitys puoltaa Malmin säilyttämistä ilmailukäytössä

 

Lehdistötiedote liittyen selvitykseen “Arkkitehtitoimistot Freese & Schulman – Malmin lentoaseman ympäristöhistoriaselvitys 30.06.2016”.

Julkaisuvapaa heti

Helsingin kaupungin teettämä uusi selvitys puoltaa Malmin säilyttämistä ilmailukäytössä

Helsingin kaupunki on 6.9.2016 julkaissut teettämänsä selvityksen, joka käsittelee perusteellisesti Malmin lentokentän historiaa ja sen ympäristöhistoriallisia arvoja. Arkkitehtitoimistojen Freese & Schulman laatimassa, jo kesäkuun lopussa valmistuneessa selvityksessä puolletaan vahvoin perustein Malmin lentokenttäkokonaisuuden suojelemista alkuperäisessä ilmailukäytössään.
Selvityksen esittämät perusteet kentän lentotoiminnan jatkamiselle ovat samoja, jotka on esitetty myös 10.8.2016 vireille pannussa Lex Malmi -kansalaisaloitteessa.

 

Lex Malmi esittää kenttää suojeltavaksi lailla, jolla säilytetään Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, turvataan mahdollisuudet lentopaikan oheistoiminnan kehitykselle ja säilytetään lentopaikan kulttuuriympäristöarvot. Aloitteessa on erityisesti huomioitu kulttuuriympäristöarvojen säilyminen kentän kehittämisessä.

 

Helsinki-Malmin lentokenttä valittiin Euroopan kulttuuriperinnön suojelujärjestön Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin toimesta maaliskuussa 2016 Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Helsingin kaupungin suunnitelma turvata kentän kulttuuriperintöarvot säilyttämällä ainoastaan lentoaseman molemmat tärkeimmät rakennukset, on tehdyn ympäristöhistoriaselvityksen mukaan riittämätön. Kaupungin suunnitelmat ovat selkeässä ristiriidassa selvityksen esittämien suositusten kanssa:

 

“Rakennukset eivät ole arvokkaita ainoastaan yksittäisinä taidonnäytteinä, vaan myös kontekstiltaan ja maisemaltaan, mukaan lukien kiitotiet ja niiden yksityiskohdat kuten 1930-luvun betonilaatat ja HELSINKI -teksti.”

 

Suojelun kannalta oleellisen alueen laajuutta koskevan tarkastelun lisäksi arkkitehtien tekemä selvitys painottaa myös alkuperäisen käyttötarkoituksen merkitystä kentän kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäjänä:

 

“Malmin lentoaseman suojelu- ja kehittämisperiaatteiden tulee lähteä siitä, että alkuperäisen arkkitehtuurin arvokkuus säilyy tai se palautetaan, ja mahdollinen uusi käyttö ja lisärakentaminen toteutetaan sen ehdoilla. ”Arkkitehtuurin arvokkuuteen” kuuluu, että rakennus on sille sopivassa käyttötarkoituksessa, mieluiten siinä, johon se on alun perin suunniteltu.”

 

Selvitys painottaa toistuvasti ilmailutoiminnan oleellista tärkeyttä alueen arvojen säilymiselle:
“On ilmeistä, että Malmin lentoaseman kulttuurihistorialliset arvot säilyvät parhaiten ilmailutoiminnassa.”

 

Helsingin kaupunki on tähän mennessä jättänyt huomiotta Museoviraston ja kansainvälisten kulttuuriperintöjärjestöjen esittämät kentän säilyttämistä puoltavat suositukset ja onkin pelättävissä, että myös tämä, kaupungin itsensä tilaama selvitys ja sen suositukset uhkaavat jäädä huomiotta.
“On huolestuttavaa havaita, että kaupungin teettämän selvityksen tulos on selkeässä ristiriidassa kaupungin suunnitelmien kanssa”, pohtii Lex Malmi aloitteen aloitteen vireillepanija Kim Korkkula. “On myös yllättävää, että tämän kaltainen selvitys tehdään vasta nyt, kun sen käsittelemää kohdetta koskevia suunnitelmia on jo kauan valmisteltu.”

 

Lex Malmi on samoilla linjoilla kaupungin teettämän ympäristöhistoriaselvityksen johtopäätösten kanssa, mutta se ei kuitenkaan rajoitu tarkastelemaan Malmin kenttää ainoastaan kulttuurihistoriallisten arvojen suojelun näkökulmasta vaan painottaa ennen kaikkea kentän lentotoiminnan jatkumisen merkitystä koko Suomen liike-elämälle. Malmin lentoaseman säilyttäminen ilmailukäytössä luo pienillä, uudentyyppisillä koneilla liikennöiville reittiyhtiöille edellytykset palvella maakuntakeskusten ja maakuntien yritysten sujuvia yhteyksiä pääkaupunkiin Helsinki-Vantaan kasvavien ruuhkien ulkopuolella.

 

Juha Krapinoja, yksi kansalaisaloitteen vireillepanijoista toteaa:

“Kentän kulttuurihistoriallinen merkitys on kiistaton ja siellä vuosikymmenien aikana kehittyneet ilmailuperinteet ja ilmailualan osaamiskeskittymä muodostavat perustan sille kentän korvaamattomalle arvolle, joka voi myös tulevaisuudessa palvella pääkaupunkiseudun lisäksi koko maan etua.”

 

Myös kansalaisaloitteen kolmas vireillepanija, Mikko Saarisalo korostaa kentän kauaskantoista merkitystä:
“Historiallisten arvojen ohella on kentällä huomattava potentiaali Suomen yritystaloudelle. Siellä tapahtuu jo nyt 1/6 Suomen kaikista tilastoiduista ilmailuoperaatioista ja se toimii vilkkaana sillanpääasemana maakuntakentille ja luo siten ainutlaatuiset edellytykset maakuntien ja pk-seudun yritysten sujuville yhteyksille koti- ja ulkomaan markkinoille.”

Lex Malmi on neljässä viikossa saavuttanut 2/3 siitä 50 000 kannattajan määrästä, joka sen tulee saavuttaa puolen vuoden kuluessa. Aloite on allekirjoitettavissa osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2106
Lisätietoja:

LEX MALMI -kansalaisaloite

Kim Korkkula, 0400-214181, kim.korkkula@lexmalmi.fi

Juha Krapinoja, 050-62639, juha.krapinoja@lexmalmi.fi

Mikko Saarisalo, 050-4860145, mikko.saarisalo@lexmalmi.fi

 

Helsingin kaupungin teettämä selvitys:

Arkkitehtitoimistot Freese & Schulman – Malmin lentoaseman ympäristöhistoriaselvitys 30.06.2016

http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/osion_artikkelisivun_osa/liitetiedostot/160823_malmi_yhs_kevyt.pdf


 

Kuva- ja numeromateriaali

 

liikematkustajia-malmilla-8-9-2016

Liikematkustajia Manner-Euroopasta päiväkäynnillä. Kuva Malmilta 8.9.2016

Hires kuva: https://www.dropbox.com/s/yuy3ey23civ3gu2/Liikematkustajia%20Malmilla%208.9.2016.jpg?dl=0

 

 

lexmalmi-kannatuksen-kehitys-2

Lex Malmi on saavuttanut 2/3 vaadittavasta 50 000 kannattajasta neljässä viikossa.  Paperisten kannatusilmoitusten osuus on kasvussa.
(kuvaajassa on sinisellä sähköiset ja punaisella paperilomakkeille tehdyt kannatusilmoitukset.)

 

lexmalmi-kannatuksen-kehitys Excel taulukkoaineisto.

 

One thought on “Helsingin kaupungin teettämä uusi selvitys puoltaa Malmin säilyttämistä ilmailukäytössä

  1. Malmin pienlentokettä on kuitenkin isopala, meidän kansallista sekä Stadinhistoriaa jota ei missään muotoa saa tuhota .jo ainut kertaisuudessaan ollut yhtäjäksoisessa toiminassa vuodesta 1936 >>> tälläisiä asioita ei meillä Suomessa enään ole montaakaan jäljellä…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s